UskoYlitalo

turvallisuuspoltiikkaa

Mitä? Hävittäjiäkö lisää? – No ei, tietenkään, sehän olisi vain hävityspolitiikkaa, ja toisi turvat- tomillelle lisää turvattomuutta, kipua, kärsimystä ja kuolemaa. Turvallisuutta pitäisikin lähteä lisäämään sieltä, missä eniten on turvattomuutta, eli näille syyttömille sotesodan uhreille, joiden "valinnanvapudesta" ollaan muka niin huolissaan, (vaikkei he itse sitä osanneet koskaan kaihoilla, muut oli huolet mielissä)  vaikka kuvitellaankin  ettei sellaisia kurjia suomessa olisikaan, vaan kaikkien asiat paranee valinnanvapauden ja hävittäjien  voimalla, kun vielä tulovero alas ja välilliset ylös!

 

Näitähän kuitenkin suomestkin löytyy, ja ovat myös osa tätä yhteiskuntaa. Yhteiskuntarakennettahan              voidaan verrata myös ketjuun, jossa on erilaisia lenkkejä kiinni toisissaan. Siinä jos ei heikoin lenkki kestä, vaan murtuu huollon puutteessa, silloinhan koko ketju katkeaa ja vahvatkin, joita se on paremmin suojannut syöksyvät syvyyteen ja sekasortoon.

 

Hävittäjien hankintahan hyödyttää vain amerikkalaisia hävittäjien valmistajia, joitten etujen mukaista on lisätä maailmassa sotia, niiden uhkaa ja uhreja jotka lisää taas hävittäjin hankintoja ja tuo voittoja hävittäjien valmistajille. Ehkä se on hyväksi myös Amerikan  taloudelle, vaikka eihän sitä hyvää sielläkään hyvin tasaisesti jaeta. Ja tietenkin maan hallitsijoille, jotka näin voivat muitakin kansoja ja niiden luonnonvaroja hallita. Ehkä sitten myös suomalaisille, jos mahdolliseti omistavat hävittäjäyhtiöitten osakkeita?  Mutta myös tuolle kaikkien yhteiselle ilmastolle, ja luonnonvaroille, joita nykyään on niin muodikasta suojella, ne tuottavat vain vahinkoa!

 

Miksi siis myös pienessä Suomessamme, tässä Venäjän naapurissa, nuo valinnanvapauden intoilijat intoilevat eniten myös hävittäjien hankinnasta ja lietsovat venäjä-vihaa, missä valtamedia, ja myös tämä  yhteisesti omistama ylemme tekee parhaansa? Sillä varjolla saadaan sitten kansakin asialle myötämieliseksi. Varmaan se ainakin lehtien myyntiä lisää ja tuo omistajille entistä enemmän voittoja, mitä isompia ja räväkämpiä lööppejä laitetaan.

 

Jos nyt sitten joskus kävisi niin, että tuo toiveitten sota syttyisi, lähdettäisiin Naton toimesta tekemään vaikka "ennalta ehkäisevää" iskua venäjälle, tai jotain kapinaan nostatettua vähemmistöryhmää vapauttamaan, Suomi tietenkin innolla mukana karjalaa (ilman asukkaita)palauttamassa. Mitäpä hyvää tästä sitten seuraisi sankarilleselle suomelle ja sen vielä sankarillisemmille asukkaille?

 

Sellaisen sodan lopputulosta ja seurauksiahan voi vain arvailla, mutta ei siitä nykytietämyksen mukaan (tai jos epäilette, kysykää oppineemmilta) mitään hyvää seuraa, ainakaan Suomelle ja siellä sotesodan ja muiden vaikeuksien  kynsissä kärvisteleville olemassaolonsa oikeutusta epäileville ja etsiville   syntisille sieluparoille.

 

Olipa sodan lopputulos muuten mikä hyvänsä, ja Amerikka. kuinka hyvä hyvänsä, eikä Venäjä sitä pystyisi ikinä valloittamaan, eikä Eurooppaakaan, on Venäjälläkin kuiten vielä sen verran voimaa, ettei siellä varmaan kädet ristissä jäätiäisi odottelemaan lännen ristiretken lopputulosta, vaan ensimmäiseksihän se Suomen tästä läheltä pyyhkäisisi parilla ydiniskulla olemattomiin! Ei sieltä varmaan kiväärit käsissä lähdetä tänne marssimaan ja metsiä ja maita valloittamaan!

 

Parasta ulkoisen turvallisuuden edistämistä olisikin sellainen ulkopolitiikka, ettei sitä missään koeta uhkaksi. Ei ole suurta sankaruutta, vaan pelkuruutta,  raukkuutta tai tyhmyyttä mennä  uhitteleaanan isompansa selän takaa, kuin pahnkurinen poikanen, toiselle itseään isommalle vihamieheksi   kuvittelemalleen: Tuleppa, tuleppa, jos uskallat, kyllä täältä pesee… Ja "uussuomettumisesta" seuraa pahempaa, kuin entisestä. Kannattiko uhitella?

 

Näitä asioitahan olisi nyt myös Suomen äänestäjien hyvä pohtia, kun vaalit ovat ovella. Ehkä siinä asioihin  maassa olisi  kuiten pieni mahdollisuus hiukan vielä vaikuttaa ja nämäkin rahat käyttää todelliseen turvallisuuspolitiikkaan, eli kansan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jos kaikki köyhät, rammat, raajarikot, suojaverkkojen läpi oravanpyörästä pudonneet ja olemassaolon taistelussa haavoittuneet käyttäisivät oikein ääntään, voisi Suomi olla   muillekin sekä ulkoisen, että sisäisen rauha ja turvallisuuden mallimaana, missä edes vaaliehdokkaat ei valehtele tai kerro satuja, kansa luottaa hallitusmiehiinsä, hallitusmiehet ei petä kansaa,eikä ulkomailtakaan etsitä vihollisia.

 

Olishan onnellisempaa rakentaa rauhassa ja yhteisymmärryksessä suomea, kohtuullisen tasapuolisesti koko maassa, kuten tehtiin menneinä vuosikymmeninä, kun sodasta oli selvitty, mitä hyvinvointia nyt on jo kauan urakalla yksityistetty. Varmaan paljon hyvää kehitystäkin on tapahtunut, mutta ovatko ihmiset nyt sen onnellisempia, kuin sen kauhean "suomettumisen" aikana, jota nyt vieläkin hyvät niin kauheasti kauhistelevat ja silmät päästään häpeävät?

 

Kyllähän sitä venäläisvihaa oli  ennenkin, mutta ei se kuitenkaan ollut niin julkista ja systemaattista, joka tuutista esilletulevaa ja päällekäypää, kuin nykyäään, mutta muistan kuitenkin silloinkin erään vaalipuhujan, joka esitteli suurena sanomanaan, miten venäläinen takapuolensa pyyhkii! En enää muista, miten, mutta jotain pahaa tai naurettavaa sen täytyi olla, että vaaleissa pelokkeeksi kävi, ja sen mallin sitten joutuisivat kaikki opettelemaan jos kommunisteja tai niiden peitjärjestöä äänestäis. Oma patakin otettaisiin pois, ja joutuisi pahimman vihamiehens kanssa samasta padasta puuroa ja pottuja syömään. Lihaa ei ollenkaan annettaisi. Eikä tietenkään ainakaan kukaan siihen tilaisuuteeen osallistuneista sellaiseen syntiin syyllistynnyt!

 

Ihan tuollaista en vielä tässä vaalitaistossa ole kuullut, mutta varmaan suunnilleen samat ovat monet ajatukset, vaikka asiat ehkä vähän sivistyneemmin esitetään, eikä  ne tietenkään voi muuksi muuttua, ennenkuin  muistoikin venäjästä on hävitetty maanpäältä, alta ja avaruudesta ja tuhatvuotinen valtakunta, eli paratiisi maanpäälle tullut, ja Suomen itäraja ikuisesti uralille siirretty. Silloinpa saa viimein kärsinyt sielukin levon, ja balsamia suomettumisesta saamiinsa syviin sydänhaavoihin.

 

Vaan elettiinhän sitä ennenkin. Ihmiset tekivät töitä, raatoivat ja rakstivat, välillä hiukan harrastivat ja  huvittelivatkin, vaikka viinakin oli kortilla ja kapakat kaukana. Enkä muista  kenenkään itkeneen ja kironneen: Voi perr, voi ssaa, voi helv, tätä suomettumisen surkeutta!  Kesäiltoina siltatansseissa haitarin tahdissa haaveiltiin ja myöhemmin sitten maamiesseuran talkoilla tehdyssä talossa levyjen soidessa. Aamulla saattoi taas arki ahdistaa, mutta siitäkin sentään ilman ”kriisiapua” selvittiin. Niin oltiin tyhmiä ja titämättömiä, onnettomia? Mutta elämäähän se sentään oli. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja, tuo aika nuoruuden, tuo aika rakkauden, ne tahtoisin niin ellää uudelleen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Hävittäjien hankintahan hyödyttää vain amerikkalaisia hävittäjien valmistajia, joitten etujen mukaista on lisätä maailmassa sotia, niiden uhkaa.....

ooo

Ikävä kyllä, noin se näyttää olevan.
On vaarana, että mitä enemmän Suomi aseistautuu, sitä epäluuloisemmaksi esim Venäjä tulee.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tuon ikäisenä on helppo kertoa että armeija ei tarvitse suorituskykyistä välineistöä. Kun ei tarvitse soutaa, rannalta kiikkustuolista on hyvä huudella.

Ne jotka kriisitilanteessa joutuvat tapettavaksi, voivat olla perustellusti eri mieltä ja lisäksi vielä vaatia että meitä autetaan ennakkosopimuksen mukaisesti.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Sanoisin koko blogia harmittomaksi vanhuudehöperöiseksi tuototokseksi.

Käyttäjän UskoYlitalo kuva
Usko Ylitalo

Kyllä ne ydiniskut löytävät kiikkustuolistakin, ja kaiken ikäisiä, ei siinä suurta viisautta tai dementian astetta kysellä, eikä ne taida auttaakaan? Sis edelleenkin:Turhaa uhitella.

Muistellaan vielä vähän sen kauhean Kekkosen sanoja, kuinka on Parempi olla lääkäri, kuin tuomari. Tuomarillahan pitäisi olla sama laki kaikille, vaikka sen tuomittavan teon olisi tehnyt ylin ystävä!

Näinhän Suomenkin (tai suomen "sotaviisaitten") pitäisi toimia jos tahtoo tuomari olla, vaan ei tietenkään toimi, vaikka tahtoisi tuomari olla, eikä katso lakikirjaa, vaan kysyy toisilta samanmielisiltä ja tuomio on sitten senmukainen.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Kuka on uhitellut ja missä? Suomi kuuluu EU:hun ja on NATO:n rauhankumppani ja Suomella on isäntämaasopimusa NATO:n kanssa. Lisäksi Suomi harjoittelee USA;n ja NATO:n kanssa Itämeren alueen puolustamista. Pitääkä Suomen kysyä Venäjältä lupaa siihen, että pitää oman alueensa puolustamisesta huolta? Suomen ainoa sotilaallinen uhkatekijä on vain ja ainoastaan VENÄJÄ.

Käyttäjän UskoYlitalo kuva
Usko Ylitalo

Ettäkö kukako? No jos et itse näe, et varmaan usko minunkan sanomana?
Vaikka raamatussa sanotaankin, että autuaota semmoset, jotka eivät näe, mutta kumminkin uskovat. Ja vielä muistinini mukaan. Näkemällä nähkää,
älkääkä yymmärtäkö, kuulemalla kuulkaa, älkääkä käsittäkö. Ja vielä: Jos he eivät usko Moosesta ja profeettoja, eivät he usko, vaikka joku kuolleista nousisi ja menisi heidän tykönsä.

Toimituksen poiminnat