UskoYlitalo

Huomioita ja tuomioita

Mutta mistä, kenelle ja keneltä?

No ainakin lehti- ja nettikirjoitteluissa se tuomittva näyttää olevan venäjä, ja on aina ollut.

Suomalaiset ovat pitkävihaisia. Niinhän olen itsekin, en venäläisille, van  niille jotka minua sortavat tai tulevat sortamaan, vaikka se tietenkin väärin ja turhaa onkin. Vanha sananparsikin sanoo: Voimattoman viha ja hampaattoman liha, yhtä turhia. Tai Jeesus raamatussa: Älä anna auringon laskea vihasi ylle. Vaan kukapa noita neuvoja noudattaa, vaikka olisi kuinka kristitty? suuressa vihassaan vain syntisi vainoavat!

 

 Mutta tuosta Venäjän vihasta; kokoomusnuoret, ja vähän vanhemmatkin, joilta nämä ovat oppinsa ammentaneet siinä tuntuvat vihaisimpia olevan.  On aivan sama mitä se tekee, tai jättää tekemättä. 

Sanotaan myös, ettei idästä tule mitään hyvää, paitsi auringonnousu, ja oikeastaan sekin on vain harhaa, että sekään sieltä tulisi, sen ovat tiennet tähtitieteilijät jo pitkään.

 

Ennen luulin että se kommunismi siellä on se paha, mutta eihän se tietenkään niin ollut, Vaan ryssä on ryssä, vaikka voissa paistais, ja ottaa munkä irti saa, taisi sen sanoa itse Sauli suurikin?   Näilläkin palstoilta tuo on tuttua.   Sen on todettu juontavan juurensa ainakin jo Iivana julman ajoilta, joten se pahuus täytyy olla niillä Geeneissä, päätoimittajakin tuon tietää.

Vaan mitäpä tekivät muut euroopan ruhtinaat jo tuon Iivanan aikaan, ja vielä paljon myöhemminkin? Lukekaapa vähän historiaa!

 

Sota ja diktatuuurihan ovat aina pahasta, ja demokratiat hyviä ja kannatettavia,  vai ovatko?  Näyttää kuitenkin olevan tuon hyvän ja pahan laita, että se riippuu tekijästä, ja siitä kenelle siitä on etua. Esim. yhdysvatain ja israelin teot, pommitukset ja miehitykset, kuin tietysti taloudellisten voittojen korjaaminen, ovat aina hyvästä,  Sen hyväksitoimisestahan jaetaan vain Nobel-palkintoja.

 

Jos katsotaan asioita kotosuomessakin, vaikkapa noita nuoria kokoomuslaisia ja heidän isiään,

jotka nyt ylimpinä tuomareina teautaroivat. Heillehän olivat täysin hyviä ja hyväksyttäviä esim Afganistanin, Irakin ja Kosovon  pommitukset ja miehitykset, samoin demokraatiseti valittujen valtojen kaataminen egyptissä ja Ukrainassa, viimeksi, tai asioden järjesteleminen mielensämukaan latinalaisessa amerikassa. Pomituksia, miehityksiä, saartoja. Kuubaa, Nigaraguaa, Ciileä, Grenadaa, ym. Ja diktaattorien tukemista.  Eikä näistä kokoomusnuorten, tai heidän isienkään mielestä tietenkään ole ollut mitään tuomittva, päinvastoin!

 

 Esim. se ” kauhea ämmä” Halonenkihan vielä Afganistanin pommitukset hyväksyi suurella sydämellään, ”Yhdysvalloilla on oikeus itsepuolustukseemn, sanoi. Ei kuitenkaan tästä saanut suurporvareilta synninpäästöä, suuret laivathan kääntyvät hitaasti, ja mikä on kerran moukarilla mieliin iskostettu, ei se sieltä ihan vähällä viruttamisella pois huuhtoudu!

Mutta kun sama nainen myöhemmin jossakin puheessa jotenkin lievästi Irakin pommituksia arvosteli, saivat muutamat sätkyn! O, herra isä ja Iesus, mikä ämmä!

suorastaan valatakunnan oikeuteen sitä vadittiin. Ja heidän henkinen isänsä, suuri valtio- ja lakimies, taisi olla se Sasi, kyseli onko prersidentillä ollut hallituksen lupa puheilleen?!  silloin oli presidentillä vielä jotain valtaakin. onhan sitä villäkin sen verran, että voi arvojohtaja arvonsa ilmi ilmoittaa.

 

Ja Suomen suuriviisas, jonka nimeä tyhmemmät ei osaa edes oikein kirjoittaa, ta lausua, joten en edesa yritä, mutta joka myös korkean kansainväliseen virkaan pyrki, onneksi ei päässyt, sanoi vakavalla namalla ja rehellisellä kielellä TV ssa, että ”kaikki tietävät, että Irkilla on joukkotuho- aseita. Tätä suurta sanomaa sitten seuraavana päivänä täytenä totena muu media kansalle välitti.

Kaikki eivät kuitenkaan tätä suurta salaisuutta tietäneet, ei kai edes  USAlle ketonut, kun ei sitä tunnuta sielläkään tiedettävän, mitä ja missä, niin jäi se ikuiseksi uskottvaksi salaisuudeksi.

 

Mutta siitä tunsivat kokomusnuorert ja heidän oppi-isänsä suurta sydänsurua, tuskaa ja häpeää, ettei Suomi kelvannut tai kerinnyt Libyan pommituksiin mukaan. Mitä meistä nyt kaikki ajattelevat euroopassa ja amerikassakin!? O. hera – isä, olemmeko me niin suomettuneita vieläkin!?

Kyllä niille vielä seuraavalla kerralla näytetään, ehkä Syyriassa tai Iranissa.

 

Tuon huonon itsetunnonhan on aina sanotu olevan suomalaisten ominaisuus

mutta sitähän se on ollut lähinnä vain herroilla, ainakin ns. sortovuosista saakka.

Se oli suurta sortamista, kun herrojen piti optella venäjää, siihen saakkahan ne olivat puhuneet ruotsia ja virkaansa hoitaneet ruotsiksi, mikä oli tavalliselle ristirahvaalle yhtä hepreaa, kuin venäjäkin!

 

Semmoisistakaan, enempää kuin suomettumisestakaan ei se tavallinen raka rahvas mitnä perustanut. Sillä oli omassa elämässään aivan tarpeeksi tekemistä. Raatoivat ja rakastivat, välillä hiukan huvittelivatkin. Ei kukaan puinut nyrkkiä taskussa, itkenyt ja kironnut: Voi saataran saatara, tätä häpeää, että pitää ollaniin suomettunut!

 

 

Tuo ”suomettumisen” pelko on siis ollut herrojen helmasynti pitkään, Eräälläkin entisellä hallituksella oli suomikuvan kirkastaminen suorastaan hallitusohjelmassakin ja sille suuri määräraha määrätty. Ulkoministriölle tuo kai lähinnä kuului,  ja olikin tuon kirkastamisen ottanut oikein elämän – tehtäväkseen. Sinne palkattiin virkamiehiä lukemaan ulkomaan lehtiä, josko niissä mitä suomesta mainittaisiin, nettiähän vielä oltu keksitty.  Sittenpä päivänä muutamana, moniaana huomenena joku tarkka virkamies äkkäsi, että eräässä ”vinkuintian” lehdessä seisoo, että suomi on suomettunut!

 

Niinpä kun asia saatettiin asianomaisen ministerin tietoon, tämä sai sätkyn, kauhistui, vaaleni ja punastui melkein mustaksikn jo muuttui, pakkasi kapsäkkinsä, tilasi, tai tilautti koneen lentokentälle, mihin sitten autonkuljetaja viivana vei, ja lensi poika suoraan vinkuintiaan vakuuttamaan lehtitoimitukseen ja hallitukselle, että kyllä aivan varmasti suomi ei ole suomettunut, eikä siitänsä suometu, niinkauan, kuin minussa ja kokoomuksessa heikkokaan henki pihisee, ja ainakin kokoomuksessa se pihisee vielä pitkään!

 

Paljon muutakin puhutaan, totuuksia, ja valheita vielä enemmän,  mutta eihän kaikkeen kerkiä tai kannata yhdelläkertaa puuttua, eikä tietenkän olis kannattanut tähänkään. Senhän jo Jukolan viisas Aapo-veljes sanoi: Äänellämme ei ole kaikua myrskyssä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat